Kierrätettynä, kiitos!

 Tässä se on. Teille kaikille joille kirppistely on elämäntapa ja niille, joille se ei vielä ole. Kierrätettynä, kiitos! 

Muistan jo lapsuudesta, että omat vaatteeni oli usein jonkun vanhoja. Silloin se oli enemmän noloa, kuin hottia. Varsinkin 90-luvulla kirppikset ei ainakaan omassa kotikaupungissani ollut kovinkaan isossa roolissa. Oli jotenkin myös noloa pukeutua jonkun vanhoihin ja usein sai vähäosaisen leiman sekä pidettiin jotenkin eriarvoisena. 

Muistaisin, että yläasteaikoina joka sijoittui 90-luvun aika loppupuolelle. Tarkalleen 1997-1999 kävin jonkun seurakunnan pitämältä kirpputorilla. Silloin ajattelin, kuinka jännittävää oli tehdä löytöjä. Sieltä teinkin useat hienot vaatelöydöt.

Olenkin tässä elämäni aikana kehittynyt aikamoiseksi kirpputori expertiksi. Monet ei aina uskoisi kuullessaan, että useat hankinnat on ostettu kierrätettynä. Myös aviomehestäni olen koulinut ajan saatossa kirppistelijän. Hän ei ollut koskaan aiemmin käynyt kirpputorilla  ja muistan, kuinka hän jäi pihalle odottamaan ekoina aikoina. Hän koki kirpputorit epämiellyttäviksi ja ei todellakaan halunnut sieltä ostettuja vaatteita yllensä. No, aika on hänellekin näyttänyt kuinka todellisuudessa voit saada laadukasta päälle ja kukkaro kiittää. 

Meidän lapset puolestaan ovat kasvaneet kirppislapsiksi. Heille arkipäivää on saada vaatteet ja lelut käytettynä. Eipä he oikeastaan koskaan ole sanoneet, että haetaan kaupasta tai kysenalaistaneet sitä miksi ei aina osteta uutena. Kysyvät ennemmin voidaanko mennä kirppikseltä katsomaan, jos löytyisi. 

Hyvä puoli tässä nykymaailmassa on se, että kirppistely on monessa perheessä ihan normaalia eikä se määrittele nykypäivänä kenenkään tulotasoa. Kirppiksillä käy ihmisiä laidasta laitaan eikä se leimaa ketään huonompi osaiseksi. 

 

Onko sulle kirppistely osa arkea?

Olen kyllä niin innoissani tästä blogista etten malttaisi odottaa, että pääsen jakamaan teille mun TOP-jutut. 

Pysy siis kuulolla 👂

❤ Annika